https://fremont.hostmaster.org/articles/sexual_torture_of_palestinian_detainees/fi.html
Voitko kuvitella rukoilevasi ystäväsi kuoleman puolesta? Eilen ystäväni Gazasta kertoi minulle, että juuri näin hän tekee. Ei siksi, että hänen ystävänsä olisi parantumattomasti sairas, vaan koska häntä pidetään Israelin sotilasvankilassa ja kidutetaan niin julmasti, että kuolema tuntuu armolta. Kuten useimmat ihmiset, minun on vaikea puhua seksuaalisesta kidutuksesta – se on vastenmielinen aihe, josta vaistomaisesti käännämme katseemme pois. Mutta pois kääntyminen on osa ongelmaa. Hiljaisuus siitä, mitä palestiinalaiset näissä vankiloissa kärsivät, suojelee vain tekijöitä. Siksi rikon tämän hiljaisuuden.
Vuosikymmenten ajan palestiinalaisvangit ovat kuvailleet seksuaalista kidutusta ja väärinkäytöksiä Israelin sotilasvankiloissa. Nämä kertomukset ovat tulleet miehiltä, naisilta ja lapsilta; Gazasta, Länsirannalta ja Jerusalemista; ja jokaiselta Israelin pidätyskäytäntöjen aikakaudelta vuodesta 1967 lähtien. Kun väärinkäytöksiä tapahtuu juuri ennen vapauttamista, ne on joskus vahvistettu riippumattomien lääkäreiden toimesta tai dokumentoitu ihmisoikeusjärjestöjen, kuten B’Tselem, Amnesty International ja Yhdistyneet Kansakunnat, toimesta. Elokuussa 2024 YK:n asiantuntijat totesivat, että he olivat saaneet vahvistettuja raportteja laajalle levinneistä seksuaalisista pahoinpitelyistä ja raiskauksista palestiinalaisista Israelin säilöönotossa, kutsuen sitä osaksi järjestelmällistä kaavaa.
Läntiset mediat ovat harvoin antaneet näille raporteille jatkuvaa huomiota. Sitä vastoin, kun Israelin viranomaiset väittivät Hamasin tehneen joukkoraiskauksia 7. lokakuuta 2023 – väitteitä, joita YK ei saanut tutkia itsenäisesti ja joille ei ole esitetty oikeuslääketieteellisiä todisteita – länsimaisissa medioissa oli kattava uutisointi, näkyviä etusivun julkaisuja ja valtioiden päämiesten tuomioita.
Useimmat palestiinalaiset Israelin sotilasvankiloissa eivät ole saaneet tuomiota mistään rikoksesta. Monia ei ole edes syytetty. Heitä pidetään hallinnollisessa säilöönotossa, kolonialismin aikaisessa säännöksessä, joka sallii vangitsemisen ilman oikeudenkäyntiä, ilman todisteiden näkemistä, ilman pääsyä asianajajiin ja ilman yhteyttä perheeseen. Kansainväliselle Punaiselle Ristille on evätty pääsy tiloihin, kuten Sde Teiman, Megiddo ja muihin jo kauan ennen lokakuuta 2023, mikä eliminoi keskeisen kanavan itsenäiselle valvontalle.
Harvat tapaukset, jotka päätyvät sotilastuomioistuimeen, johtavat tuomioon yli 99 %:n todennäköisyydellä. Monet säilöön otetuista ovat alle 18-vuotiaita; jotkut ovat lapsia. Kiven heittäminen suuntaan sotilasta, ajoneuvoa tai vartiotornia kohtaan – vaikka se ei osu mihinkään – voi johtaa vankeuteen. Muissa tapauksissa, kuten entiset vangit kertovat, “rikos” on yhtä mielivaltainen kuin sotilaan “epämiellyttävä suhtautuminen kasvoihisi”.
B’Tselemin, Amnesty Internationalin, YK:n, Lääkärit ihmisoikeuksien puolesta–Israelin ja Israelin kidutusta vastustavan yleisen komitean keräämät todistukset paljastavat toistuvia tekniikoita:
Nämä hyökkäykset ovat osa laajempaa epäinhimillisen kohtelun järjestelmää: kahleita, silmien sitomista, ruoan ja hygienian puutetta sekä lääkinnällisen hoidon epäämistä.
Elokuussa 2025 ystäväni Gazassa kuvaili keskusteluaan äskettäin vaihdossa vapautetun vangin kanssa. Kun hän kysyi toisesta ystävästä, joka oli vielä vangittuna, mies sanoi: “Rukoile Allahia, että hän ottaisi hänen sielunsa – rukoile hänen kuolemansa puolesta.”
Hän selitti miksi. Vanki oli riisuttu alastomaksi. Sotilas poisti musteputken kynästä, työnsi ontto putki hänen penikseensä ja löi sitä puuvasaralla. Tämä menetelmä aiheuttaa käsittämätöntä kipua, todennäköisesti repii virtsaputken ja aiheuttaa vakavan sisäisen verenvuodon ja infektion riskin – mutta jättää vain vähän tai ei lainkaan näkyviä ulkoisia vammoja. Se on juuri sellainen kidutus, joka on suunniteltu välttämään myöhempää havaitsemista ihmisoikeustarkkailijoiden tai lääkäreiden toimesta.
Sama todistaja kuvaili, että häntä pakotettiin virtsaamaan ja ulostamaan vaatteisiinsa kahden viikon ajan ilman vaihtomahdollisuutta – nöyryytyksen muoto, joka on tarkoitettu riistämään arvokkuus ja toivo.
Heinäkuun lopulla 2024 Israelin TV-kanava 12 lähetti vuotaneita valvontakameran kuvia Sde Teimanin sotilasvankilasta. Video näytti IDF-sotilaiden joukkoraiskaavan sidottua palestiinalaisvankia sotilaskoiran ollessa läsnä. Uhri kärsi katastrofaalisista vammoista – repeytynyt suoli, murtuneet kylkiluut ja keuhkovauriot – ja oli sairaalassa useita päiviä. Pian Sde Teimaniin palauttamisen jälkeen hän kuoli epäilyttävissä olosuhteissa. Hänen kuolemastaan ei ole aloitettu tutkintaa.
Kymmenen sotilasta pidätettiin vuodon jälkeen; viisi syytettiin helmikuussa 2025. Pidätykset laukaisivat äärioikeiston mielenosoituksia, myös Knessetissä. Likud-puolueen kansanedustaja Hanoch Milwidsky puolusti sotilaita sanoen, että “jos hän on Nukhba [Hamasin eliitti], kaikki on sallittua”. Mielenosoittajat tunkeutuivat Sde Teimanin ja Beit Lidin tukikohtiin vaatien sotilaiden vapauttamista, jotkut vaativat avoimesti “oikeutta raiskata” palestiinalaisvankeja.
Poliittisen painostuksen alaisena epäillyt vapautettiin viikkojen kuluessa. Pääsyytetty, Meir Ben-Shitrit, esiintyi Israelin keskusteluohjelmissa, ja myötämieliset mediat kuvasivat häntä sankarina eikä tekijänä. Syytettyihin kohdistuva lempeys ja heidän julkinen ylistyksensä korostivat vastuun puutetta.
Palestiinalaisvankien seksuaalinen kidutus ei ole poikkeama – se on osa dokumentoitua, vuosikymmenten mittaista kaavaa Israelin sotilaallisessa pidätyksessä. Se tapahtuu järjestelmässä, joka on suunniteltu riistämään vangeilta heidän arvokkuutensa, kieltämään heiltä oikeudelliset keinot ja toimimaan riippumattoman valvonnan ulkopuolella. Punaiselle Ristille on kielletty pääsy pahimpiin tiloihin vuosien ajan. Länsimaiden hallitukset, jotka väittävät puolustavansa ihmisoikeuksia, ovat suurelta osin sivuuttaneet nämä rikokset, vaikka ne vahvistavat perusteettomia syytöksiä, kun se on poliittisesti sopivaa.
Sde Teimanin video oli harvinainen kappale vankkaa todistusaineistoa, joka vahvisti, mitä selviytyjät ovat sanoneet sukupolvien ajan. Sen jälkiseuraukset – mielenosoitukset “oikeuden raiskata” puolesta, parlamentaarinen tuki tekijöille, uhrin kuolema ilman tutkintaa – osoittavat yhteiskunnan, jossa tällaisia tekoja ei vain siedetä, vaan joissakin piireissä myös juhlitaan.
Selviytyjille arvet ovat pysyviä, olipa ne näkyviä tai piilossa. Kuolleille totuus haudataan usein heidän mukanaan. Ja niille, jotka ovat yhä vangittuina, oikeuden näkymä on yhtä kaukana kuin maailman huomio.
B’Tselem – Tervetuloa helvettiin: Israelin vankilajärjestelmä kidutusleirien verkostona (5. elokuuta 2024)
“Nämä todistukset osoittavat johdonmukaista epäinhimillisten olosuhteiden ja väärinkäytösten politiikkaa, mukaan lukien toistuva seksuaalisen väkivallan käyttö vaihtelevassa vakavuusasteessa.”
Amnesty International – Israelin on lopetettava palestiinalaisten joukkosäilöönotto ilman yhteyttä ja kidutus Gazasta (18. heinäkuuta 2024)
“Palestiinalaisvangit ovat joutuneet kidutuksen ja muun huonon kohtelun kohteeksi, mukaan lukien seksuaalinen väkivalta, rikkoen tällaisia tekoja koskevaa ehdotonta kieltoa kansainvälisen oikeuden mukaan.”
**YK:n OHCHR – *Vahvistetut raportit laajalle levinneistä väärinkäytöksistä, seksuaalisista pahoinpitelyistä ja raiskauksista TAN:stä (5. elokuuta 2024)
“Olemme saaneet uskottavia kertomuksia useista lähteistä, jotka kuvaavat seksuaalista väkivaltaa miehiä ja naisia vastaan säilöönotossa, mikä vastaa kidutusta ja sotarikoksia.”
Lääkärit ihmisoikeuksien puolesta–Israel – Kidutus, nälkä ja kuolemat säilöönotossa (helmikuu 2025)
“Väärinkäytösten kaavat sisältävät seksuaalista väkivaltaa ja lääkinnällisen hoidon epäämistä, mikä edistää estettävissä olevia kuolemia säilöönotto-olosuhteissa.”